Kirveenheitto
Kirvesjaoston pj. Mervi Holopainen holopainen_mervi@hotmail.com p. 044 2735522
Heittoharjoitukset liikuntahallilla perjantaisin. Uudet ja vanhat heittäjät tervetuloa mukaan!!
Jos olet kiinnostunut lajista - soita Mervi Holopainen 044 2735522 ja varmista harjoitusaika.
KIRVEENHEITTO ON?
Kirves heitetään 6:sta metristä osuakseen keskelle taulua.
Kyse on tarkkuuslajista, ei voimalajista. vaikka kirveenheitto
kuulostaa vaaralliselta, ja kirveen väärä käsittely voi olla vaaral-
lista, kirveenheitto ei ole vaarallinen laji. Jonkun pienen haavan
joku on joskus saanut, mutta haavoja voi saada myös keit-
tiöveitsestä, joten kirveenheitto ei ole sen vaarallisempaa kuin
keittiössäkään on. Laji ei siis ole voimalaji vaan siinä tarvitaan
tarkkuutta ja tekniikkaa, jotta saadaan kirves lentämään tau-
luun. Nuorimmat aktiiviheittäjät ovat n. 10v. ja vanhimmat n. 70v.
Joten jos olet 10 - 70 v, nainen tai mies, tartu vain varteen ja
heitä kirves tauluun.
LIIKUNTAA JA YSTÄVIÄ.
Kirveenheitto on loistava liikunta muoto, jossa samalla tapaa
muita ihmisiä. Jäykät olkapäät, niska ja selkä tulevat kuin
uusiksi kirveenheiton jälkeen. Kirveenheitto antaa liikuntaa
kehon jokaiselle lihakselle, sillä kirveen heittämiseen käytetään
koko kehoa. Varsinkin olkapäät, selkä-, käsivarsi-, ja vatsa-
lihakset voimistuvat.Kirveenheitossa yleensä panostetaan siihen,
että kaikki viihtyisivät ja kaikilla olisi hauskaa kirveenheiton
parissa.
HISTORIA
Metsurit käyttivät kaksiteräistä kirvestä: toisella terällä kaadet-
tiin puu ja toisella poistettiin oksat. Kirveenheitto on suhteellisen
uusi laji Suomessa, mutta Pohjois-Amerikassa lajia on har-
rastettu jo vuosisadan alussa. Metsurileireillä kirvestä heitettiin
iltojen ajanvietoksi. Myöhemmin , vuonna 1963, kanadalaiset
aloittivat jälleen kirveenheiton. Mutta tällä kertaa oltiin kehitetty
kunnon kilpailu-, ja sääntösysteemi. Kanadasta se sitten levit-
täytyi USA:han , Australiaan, Keski- Eurooppaan ja Pohjoismai-
hin. Ruotsissa kirvestä on heitetty noin 20 v.Nisse Häggblom
toi kirveenheiton Suomeen vuonna 1994. Nissellä taitaa olla
silmää mielenkiintoisille lajeille, sillä - uskokaa tai älkää- hän toi
myös ensimmäisen surffilaudan Suomeen.
LAJIN LAAJENEMINEN
Suomessa kirvestä heitetään Pellingissä, Porvoossa, Sulkavalla,
Loimaalla, Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Ristiinassa. Suurin yhdis-
tys löytyy pellingistä, mikä onkin luonnollista, sieltähän kaikki alkoi.
Voidaan sanoa, että Pellinki on kirveenheiton Mekka. Ruotsista
löytyy yli 40 eri yhdistystä. Maailmanlaajuisesti kirvestä heitetään
Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Filippiineillä, Pohjois-, ja
Keski-Euroopassa, Balttiassa sekä Pohjoismaissa.
KIRVEEN OIKEA HEITTOTAPA JA ASENTO
.
Oikea asento kirveellä on : etummainen terä on kiinni taulussa varsi alaspäin.
Oikea heitto asento: Tukeva haara- asento jompi kumpi jalka vähän toista edellä, riippuu heittäjästä kumman jalan haluaa laittaa eteen ja kuinka syvän haara asennon tekee. Yleensä takimmaisella jalalla ponnistetaa heittoon voimaa ja vauhtia. (Kirvestä ei kannata heittää pelkillä käsillä)
Kädet kirveenvarren ympärillä peukalot pystyssä varren myötäisesti( ei puristus otetta, muuten kirves jää käteen), jompi kumpi käsi ylempänä toista.
Heitto lähtee aina edestä: heilurimainen liike. Kirves ei pysähdy heittäjän takana vaan kun kirves vedetään SUORAAN PÄÄN YLI TAAKSE se tuodaan samalla vauhdilla takaisin. Kirveestä päästetään irti kun kädet ovat suurin piirtein vaakatasossa. Heittoa saatetaan vartalolla näin saadaan heittoon voimaa.
KIRVEEN ASENTOVIRHEITÄ JA MITEN KORJATA NE.
1. Jos kirves lentää taulun yläpuolelle: liian paljon voimaa heitossa ja liian aikaisin päästetty kirveestä irti.: Pidetään kirveestä pitempään kiinni ja saatetaan heittoa paremmin ( heiluri liike).
2. Jos kirves lentää taulun alapuolelle: liian myöhään päästetty kirveestä irti. Tarkista onko oikea oppinen ote kirveen varresta.Tämä myös yleistä jos heitetään ” pelkillä käsillä”.
3. Jos kirves ei lennä tauluun asti ei edes seinään: liian vähän voimaa, otetaan vartaloa enemmän mukaan. Tarkista ,ettei kirves pysähdy heittäjän takana.
4. Kirves kahdella terällä taulussa: ranteet ovat heittäjällä olleet liian löysät kirves on pyörinyt liikaa. ( tarkista myös onko heittomatka oikea). Korjaus: heittäjä jäykistää hieman ranteita ja saattaa heittoa paremmin.
5. Kirves taulussa varsi ylöspäin: joko heittomatka on liian pitkä tai heittoa on saatettu liikaa, myös ranteet olleet liian löysät.
6. Jos kirves lentää tauluun sivuttain: heitto ei ole lähtenyt suoraan pään yli vaan jommasta kummasta sivusta. Tarkista että heitto lähtee suoraan pään yli.( pää jää käsien väliin)
7. Nämä ohjeet ovat noin ohjeita. Oma heittotyyli ja asento muotoutuu kyllä sitten ajan kanssa.
Jotkut heittävät myös tasajalka tekniikalla,(jalat ovat samassa tasossa) mutta se vaatii selältä ison kaaren
Ja heitto on yleensä erittäin epätarkka.
KIRVES
Suurinosa Suomen ja Pohjoismaiden heittäjistä käyttää valmiita
kirveitä. Toki omatekoisiakin kirveitä on paljon heittäjillä, varsinkin
Pellinkiläisillä. Kirves on kaksiteräinen ja painaa
yleensä n. 1,4 - 2,0 kg. Kevyempi kirves vaatii vähemmän voimaa, mutta huono puoli
on , että kirves tarttuu huonommin tauluun. On yksilöllistä kuinka
painavaa kirvestä käyttää, se on itse kokeiltava.Varsi, joka on 61 - 77
cm, riippuen heittotyylistä, on yleensä valmistettu puusta. Valmiin
heittokirveen voi ostaa noin.120 - 150 eurolla. Se on valmistettu Ruotsissa,
Gränsfors Bruks Ab. Kilpailukirveen mitat ovat: Paino minimi 1134g, minimi
varren pituus 610mm,maximi terän leveys 152,4mm.Kirveen täytyy olla
symmetrinen ja kirvesvyötärö saa olla max. 65mm. Terän kärkisilmä tulee olla sisäänpäin
taivutettu.
TAULU
Tauluna käytetään pölkkyä joka on halkaisijaltaan 50 -70 cm. Pölkky on
paksuudeltaan n. 30 - 40 cm. Yleensä pölkkynä käytetään
kuusta, mutta myös mäntyä, koivua tai haapaa voidaan käyttää. Tauluun
maalataan ympyröitä 5-1:een. 5:n on halkaisijaltaan 50mm, 4:n 50mm.,
3-1:n 50mm. Taulu kastellaan ennen heittoja, jotta kirves tarttuisi
siihen paremmin ja, jotta se ei kuluisi turhaan.
RATA
Taulun ripustamiseen tarvitaan tukeva seinä. Samalla se
pysäyttää myös heitot, jotka osuvat taulun viereen (tapahtuu
vasta-alkajille). Seinän tulisi olla tarpeeksi paksu, ettei se heti kuluisi puhki.
Myös seinän taustan tulisi olla sopiva maastoinen , jos kirves lentäisi
seinän yli tai ohitse.( KIVET ON TERÄLLE MYRKKYÄ). Kun seinää rakennetaan
on otettava huomioon että taulun keskus on noin 1,5m korkeudella
heittopaikasta. Yleensä heittopaikka merkitään rimalla. On muistettava, että heittopaikkaa
täytyy voida muunnella jos taulut ovat eri paksuisia. Heittopaikkan tulisi olla
tasainen.
SÄÄNNÖT
Kirves heitetään heittopaikalta, joka on 5,90m taulusta. Taulun keskipisteen
ja riman väli on 6,10m. Taulun keskus on 152,5cm korkeammalla
kuin heittopaikka Kirveen täytyy pyöriä yhden kierroksen ilmassa. Vain
etummainen terä saa merkitä osuman tauluun, mikä tarkoittaa sitä, että varren tulee
olla alaspäin( varsi saa koskettaa taulua). Heittorajaa ei saa ylittää heiton aikana.
Kanssakilpailijaa ei saa häiritä. Tuomio annetaan ennen kirveeseen koskemista.
Korkein pistemäärä saadaan paikasta, joka leikkaa linjan kirveen ja pölkyn
välissä. Rajatapauksissa pisteet tuomitaan ylöspäin.
PERUSKILPAILU JA PISTEENLASKU
Peruskilpailussa heitetään 6 x 3 heiton sarjaa. Eli kisaan kuuluu yht.18 heittoa.
Max. Pisteet yhdellä kierroksella 15p ja koko kisassa 90p. Pisteitä saa ainoastaan
kirveen ollessa Oikeinpäin taulussa.( säännöt edellisessä kappaleessa)
Kirveen täytyy myös pysyä taulussa tuomari käyntiin asti.
Poikkeuksena: Jos kanssa kilpailijan kirves osuu toisen kilpailijan kirveeseen
ja pudottaa kirveen alas taulusta saa pudonneen kirveenheittäjä uuden heiton.Siis
pelkkä seinän kolistelu ja sen seurauksena kirveen putoaminen ei anna uusinta
heittoa. Neljännen heittokierroksen jälkeen heitetään 5 ja 6 heittokierros
käännetyssä järjestyksessä. Vähiten pisteitä kerännyt heittää siis ensimmäisenä
ja eniten pisteitä saanut viimeisenä. Jos 18 heiton jälkeen pisteet on tasan
mitalisijat ratkaistaan aina uusinta heitolla äkkikuolema periaatteella.Loput sijoitukset
lasketaan vitosten, nelosten, kolmosten jne. perusteella.eli esim. jos neljänsillä on sama
lopputulos.
ratkaisee sijoituksen kummalla on enemmän 5 heitettynä, tai jos nekin samat niin
sitten neloset jne. Tasatilanteen sattuessa (kaikki heitot samanlaisia)
arvotaan sijoitus.
HEITTÄJÄN VASTUU
Kilpailuissa ja erilaisissa esittelytilaisuuksissa kirveenheitto tapahtuu omalla vastuulla.
Ohjaajan neuvoja noudattaen ja turhaa hutilointia välttäen vahingoilta säästytään